VYÖHYKETERAPIA
​
Klassinen, laajennettu vyöhyketerapia. Hieromalla, painamalla ja erilaisilla käsittelytekniikoilla käsitellään kehossa olevia vyöhyke- eli heijastealueita. Jalat ovat tärkein käsiteltävä alue. Muita vyöhykejärjestelmän alueita ovat kädet, kasvot, selkä, korvat. Hoidon tärkein vaikutuskanava on hermosto. Vyöhyketerapiaan pohjautuvia, varsinaiseen vyöhyketerapeuttiseen käsittelyyn liitettäviä, tai omana hoitomuotonaan käytettäviä menetelmiä ovat mm: Metamorfinen hieronta, energiaratahieronta, lymfastimulaatio, vertikaali- ja synergistinen vyöhyketerapia.
Vyöhyketerapiaa käytetään menestyksekkäästi ruoansulatuksellisten ongelmien, kuten ummetuksen hoidossa, erilaisiin jännitys- ja kiputiloihin (niska/hartia/selkäongelmat, päänsäryt), kuukautiskierto- ja vaihdevuosiongelmiin, turvotuksiin, unettomuuteen, stressiin. Erityisen hyvä hoitovaste on vauvojen koliikin hoidossa. Hoidon kesto n.1 ½ h.
​
Vyöhyketerapia on tuhansia vuosia vanha hoitomenetelmä, jota on harjoitettu niin idässä kuin lännessäkin. Intiassa, Kiinassa, Japanissa, Egyptissä, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa. 1900-luvun alkupuolella amerikkalainen William.F.Fitzgerald alkoi kartoittaa systemaattisesti tähän hoitomenetelmään liittyvää tietoutta. Työtä jatkoi Eunice Ingham, joka toi vyöhyketerapian Euroopan puolelle.
Tänä päivänä vyöhyketerapia onkin yksi tunnetuimmista ja käytetyimmistä ns. täydentävistä hoitomenetelmistä. Vyöhyketerapiasta ja sen käytöstä eri sairauksien ja ongelmien hoidossa on tehty lukuisia tutkimuksia, myös tieteellisesti hyväksyttyjä. (Tutkimuksiin pääsee tutustumaan esim. internetin välityksellä, hakusanalla reflexology research) Tällä hetkellä Suomessa tehdään tutkimusta koliikin hoidosta vyöhyketerapialla.
Vyöhyketerapian perustana on ajatus, että ihminen heijastuu kokonaisuutena jollekin kehonsa osa-alueelle, pienoiskoossa. Esimerkiksi jalkoihin muodostuu täydellinen kuva ihmisestä; varpaat vastaavat pään alueita, kantapää lantiota, pakaroita. Näiden välille jäävät kaikki muut kehon osat ja elimet juuri siinä järjestyksessä, kuin ne fyysisessäkin kehossa ovat olemassa. Oikeassa jalassa on kehon oikea puoli, vasemmassa vasen. Täten esimerkiksi maksaa vastaava alue löytyy vain oikeasta jalasta, koska se on fyysisesti suurimmalta osaltaan kehomme oikealla puolella. Nämä kaikki, mm. sisäelimiämme vastaavat alueet, heijasteet eli vyöhykkeet, ovat tarkka, todellisuutta vastaava kuva kokonaisuudestamme, ollen heijastamallaan alueella täsmälleen kuten fyysisessäkin kehossamme.
Ihmisessä on 4 kohtaa, joihin hän heijastuu kokonaisuutena; jalat, kädet, korvat ja silmät. Vyöhyketerapiassa hyödynnetään näistä kolmea ensiksi mainittua. Muut terapiassa käytetyt, kehomme muista kohdista löytyvät alueet perustuvat lähinnä meridiaaneihin ja akupisteisiin.
Aivan kuten kaikki meissä rakentuu jo sikiövaiheessa, niin muodostuvat myös vyöhykkeet. Siksipä ihminen heijastuukin aiemmin mainituille alueille aina sikiöasennossa.
TOIMINTAMEKANISMI​
​
Vyöhyketerapian toiminta perustuu ennen kaikkea hermostoon ja sen kautta tapahtuvaan viestintään. Kun terapeutti käsittelee esim. jaloissa olevia vyöhykkeitä, kulkeutuu viesti ääreishermoston kautta keskushermostoon ja sieltä vegetatiivisen hermoston kautta kohde-elimeensä. Vegetatiivinen, tahdosta riippumaton hermosto valvoo ja säätelee mm. sisäelinten toimintaa.
Kehomme ja koko psykofyysinen kokonaisuutemme lukee tätä hermoston kautta tulevaa viestiä siten, että se alkaa pyrkiä normaaliin, tasapainoiseen tilaansa ja toimintaansa. Oli sitten kyseessä yli- tai alitila, keho pyrkii tasapainoon ja parantaa periaatteessa siten itse itsensä. Terapeutti ei ole parantaja, hän on pikemminkin koneen käynnistäjä, joka tarvittaessa kykenee ohjailemaan hoitoa haluamaansa suuntaan.
YHTEISTYÖTÄ KEHON KANSSA
​
Käsittelylujuus, sekä hoidon pituus suhteutetaan aina asiakkaan ikään; mitä pienempi lapsi, sen hellävaraisempi, sekä lyhytkestoisempi hoidon on oltava. Ja elämänkaaren toisessa päässä, mitä enemmän ikää, sitä hellempi hoito. Painantalujuus ei siis korreloi yksiin hoidon tehokkuuden kanssa.
Kun periaate "toimi yhteistyössä kehon kanssa, älä sitä vastaan", huomioidaan, on aina mahdollista hyödyntää juuri sitä käsittelytapaa ja tekniikkaa, jota kukin asiakas yksilöllisesti tarvitsee.
Terapeutti voi valita hyvinkin kevyen käsittelytekniikan, tai vaihtoehtoisesti voimakkaamman tavan työskennellä, saavuttaakseen parhaan hoidollisen vasteen ja tuloksen. Juuri kyseiselle henkilölle parhaiten sopivan.
VYÖHYKETERAPIAKÄSITTELY
Sormet ovat vyöhyketerapeutin tärkein työkalu, herkin instrumentti, joiden avulla hän pystyy "lukemaan ja kuuntelemaan" asiakastaan. Käsittely on ennen kaikkea painantaa, mutta jossain määrin myös tietynlaista hierontaa ja erilaisia erikoisotteita. Hoito kestää n.1½ h ja hoidon aikana käydään läpi jalkojen vyöhykejärjestelmät, sekä tarpeen mukaan muita kehossa olevia hoitoa tukevia alueita, kuten esimerkiksi käsien, selän, kasvojen, korvien vyöhykkeet (korvien akupistekäsittely eli aurikuloterapia), jne.
Tiettyjen vyöhykkeiden käsittely saattaa aiheuttaa ns. makeaa kipua. Jotkut alueet ja vyöhykkeet voivat olla arat, joidenkin tuleekin olla hieman arat, jotkut eivät taas tunnu ollenkaan. Vaikka terapeutti suhteuttaakin käsittelylujuutensa jokaisen asiakkaan kipukynnyksen mukaiseksi, on kipu, ja millainen se on, aina kuitenkin merkki jostakin. Esimerkiksi terävä kipu voi kertoa ylitilasta, jota on syytä rauhoittaa.
Vyöhyketerapiahoito on kokonaisuutena erittäin rentouttava hoitomenetelmä ja onkin kohtalaisen yleistä, että asiakas nukahtaa hoitokäsittelyn aikana. Hoidon lähtökohtana on aina parhaan mahdollisen, yksilöllisen hoidon rakentaminen asiakkaalle. Tämä lähtee aina liikkeelle tarkasta asiakashaastattelusta. Tässä luottamuksellisessa keskustelussa selvitetään tiettyjä hoidon kannalta oleellisia ja tärkeitä tekijöitä; asiakkaan sen hetkinen olotila, mahdolliset kontraindikaatiot, sekä tekijät, jotka on erityisesti syytä huomioida. Näitä ovat esimerkiksi astma, allergiat, epilepsia, diabetes, raskaus, lääkitys, verenpaine, ja muut verenkierrolliset tekijät, suoritetut operaatiot kehossa, ym.
Vyöhyketerapiassa on olemassa kontraindikaatioita, se ei sovellu ihan kaikille. Tällaisia tekijöitä ovat esim. syöpä, sydänongelmat, voimakkaat mielenterveydelliset ongelmat, vakavat, tarttuvat tai lääkärinhoitoa vaativat sairaudet. Jos on tehty elinsiirtoja, oltu hiljakkoin leikkauksessa, on ollut aivoinfarkti, tai on sydänperäisiä oireita ja tehty operaatioita sydämen alueella, tai raskaus on alle 12 raskausviikkoa, hoitoa ei voida tehdä. Ennen hoidon aloittamista terapeutin on ehdottomasti selvitettävä asiakashaastattelun kautta asiakkaan tilaa, sekä mahdolliset kontraindikaatiot. Terapeutti ei myöskään koskaan saa puuttua asiakkaalle määrättyyn lääkitykseen.
Yleisimpiä vyöhyketerapialla hoidettavia ongelmia ovat erilaiset ruoansulatukselliset häiriötilat ja ummetus (joka onkin helpoimpia ja nopeimpia hoidettavia), erilaiset kiputilat, selkä/niska/hartia ongelmat, iskias, hormonaaliset ongelmat, vaihdevuosiaikaan ja kuukautiskiertoon liittyvät vaivat, turvotukset, stressi, unettomuus ja vauvojen koliikki.
Vyöhyketerapiaan liittyvät, esim. erilaiset rentoutuskäsittelyt ja -menetelmät ovat mitä parhaimpia tapoja stressin pysäyttämiseksi ja rentoutumisen löytämiseksi.
Suomessa on vyöhyketerapian alueella useita eri koulukuntia ja tästä johtuen joitain eroavuuksia hoidoissa on olemassa.
Edustamani vyöhyketerapiasuuntaus perustuu perinteiseen näkemykseen vyöhyketerapiasta, joka jalkojen vyöhyketerapeuttisen käsittelyn lisäksi kattaa myös koko muun kehon käsien, kasvojen, selän ja korvien vyöhykejärjestelmien kautta.
Vyöhyketerapiaan yhdistyy myös erilaisia Perinteisen Kiinalaisen Lääketieteen tiettyjä elementtejä ja osa-alueita, kuten esim. meridiaani- ja akupistekäsittely/akupainallus ja moxibustio, sekä vyöhyketerapiaan perustuvia ja sitä täydentäviä menetelmiä, esim. energiaratahieronta, lymfastimulaatio, vertikaali vyöhyketerapia jne. Nämä tarjoavat terapeutille vahvoja työkaluja varsinaisen vyöhyketerapian tueksi ja yhteistyökumppaneiksi, jolloin hoidosta saadaan syvempi, täsmällisempi ja tehokkaampi.
Vyöhyketerapia on kehoa ja sen toimintoja vahvistava ja tasapainottava, ongelmia ja epätasapainotiloja hoitava, sekä kehon jänityksiä poistava hoitomenetelmä. Se on myös ennaltaehkäisevä, sekä terveyttä ylläpitävä, miellyttävä ja rentouttava tapa hoitaa ihmistä kokonaisuutena.
​
​